Oulussa on nuorekas väestörakenne, mikä näyttää positiiviselta kaupungin tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi 90-luvun laman aikana lapsiperheiden ja nuorten palvelutarjontaa tosin karsittiin rankasti, mikä on kostautunut laajalla syrjäytymisellä, mielenterveysongelmilla ja työkyvyttömyydellä jo nuoressa iässä.

Erityisesti nuorisotyöttömyyttä pidetään korkeana riskinä syrjäytymiseen. Oulu onkin jo tiedostanut työttömyyden ja syrjäytymisen uhkatekijät, mutta käytännössä riittävästi ei ole tehty. Projekteista ja kokeiluista tulee tehdä pysyvä käytäntö. Nuorisotyöttömyys liittyy myös yleisemmin Oulun alueen korkeahkoon työttömyyteen sekä kapeahkoon elinkeinorakenteeseen. Oulusta tuleekin tehdä houkuttelevampi sijaintipaikka monipuolisemmalle yritystoiminnalle.

Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia tulee auttaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa tarjoamalla koulutusta ja työtä esimerkiksi työharjoittelun, työllistämissetelin ja projektien avulla sekä etsimällä sopivia harrastuksia ja sosiaalisia verkostoja esimerkiksi nuorisotilojen kautta. Erityisesti liikunnan merkitys tulee tunnustaa hyvinvointia parantavana tekijänä.

Vain harva nuori on kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Päättäjien on vaikea saada kosketuspintaa nuorten arkeen, mikäli nuoria ei ole politiikassa mukana. Nuoria tuleekin kannustaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja auttaa tunnistamaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan itseään kiinnostaviin asioihin esimerkiksi harrastusryhmien, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston sekä muiden vaikutuskanavien kautta. Nuorten kuunteleminen ei saa olla vain muodollista välittämistä.

Päätöksenteosta tuntuu toisinaan puuttuvan pitkäjänteisyys ja uskalletaan tehdä vain pikavoittojen kaltaisia ratkaisuja. Panostaminen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin myös vaikeina taloudellisina aikoina antaa itsensä takaisin. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat tilastoin ja tutkimuksin todettu ongelmien jälkikäteistä korjaamista edullisemmiksi. Ollaan siis rohkeita ja pitkäjänteisiä – panostetaan lapsiin ja nuoriin.

Kirjoitus julkaistu mm. Kalevassa.

Turvalliset lähipalvelut ja toimiva lähidemokratia

Peruslähipalvelut voidaan turvata nykyisenkin kokoisissa kunnissa, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta maakunnille Keskustan esittämän mallin mukaisesti. Näin perusterveydenhuoltopalvelut voidaan taata lähellä kuntalaisia ja hajautetusti ympäri maakuntaa. Ihminen voisi myös hakeutua mihin tahansa terveyskeskukseen maakunnan alueella. Kuntien järjestämisvastuulla olisivat edelleen muut arkea sujuvoittavat lähipalvelut, kuten päiväkodit, koulut, kirjastot jne. Lähidemokratian tulee toteutua, jotta jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Mikäli kunnan koko kasvaa, on joko lähidemokratia vaarassa tai joudutaan muodostamaan uusia hallintoportaita. Esimerkiksi avoimia keskustelutilaisuuksia tulisi järjestää nykyistä useammin. Uutta Oulua tulee kehittää tasapuolisesti käyttämällä perusteena monipuolista väestöjakaumaa, eikä Oulu saa jakautua hyviin ja huonoihin alueisiin. Kaupungin päätöksentekoon tulee saada avoimuutta ja valtaa on hajautettava.

Monipuolisia yrityksiä elinvoimaiseen kuntaan

Oulun kapeahkoa elinkeinorakennetta tulee laajentaa, jotta useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus tehdä mieleistään työtä. Oulusta tulee tehdä houkutteleva sijaintipaikka monipuoliselle yritystoiminnalle. Kaupungissa tulee vallita yrittäjyyteen kannustava henki ja asenne. Hankintojen kohdistamisen kilpailutus tulee tehdä lähialueille tukien näin paikallista yritystoimintaa (esim. lähiruoka). Kaupungin on kyettävä nopeasti vastaamaan työvoimatarpeen muutoksiin mm. koulutuksen avulla.

Aitoja arjen valintoja lapsiperheellisille

Perheillä tulee olla aito mahdollisuus päättää lapsen koti- ja päivähoidosta oman tilanteen mukaan. Kotihoidon kuntalisä ja yksityisen päivähoidon palveluseteli tulee säilyttää. Lisäksi tulee ottaa käyttöön perhepäivähoitajien palveluraha (malli Jyväskylästä). Kunnallinen kotiapu tulee uudelleen kohdistaa myös lapsiperheille, jotta voidaan helpottaa perheiden kiirettä sekä puuttua varhain mahdollisiin ongelmiin.

Aktiivisia nuoria

Oulu on varsin ”nuori” kaupunki, jossa on hälyttävän korkea nuorisotyöttömyys. Kaupungissa tarvitaan puheiden lisäksi konkreettisia tekoja nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. Nuoria tulee kannustaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja tunnistamaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan itseään kiinnostaviin asioihin esimerkiksi harrastusryhmien, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston sekä muiden vaikutuskanavien kautta. Erityisesti syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulee auttaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa tarjoamalla koulutusta ja työtä esimerkiksi työharjoittelun, työllistämissetelin ja projektien avulla sekä etsimällä sopivia harrastusmahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja esimerkiksi nuorisotilojen kautta. Ennalta ehkäisevät toimet tulevat paitsi kaupungille edullisemmiksi kuin syrjäytyminen ja työkyvyttömyys, ne myös parantavat olennaisesti kuntalaisten hyvinvointia.

Laadukkaita terveyspalveluja sekä matalan kynnyksen liikuntaa

Terveyspalvelujen tulee olla laadukkaita ja lähellä kuntalaisia. Tämä voidaan taata siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu maakunnalle. Erityisesti opiskelijoiden terveydenhuolto kaipaa tasavertaisuutta. Liikunnan merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille tulee tunnistaa mahdollisimman helpoilla tavoilla edistää liikunnallisia harrastusmuotoja. Erityisesti lapsille ja nuorille tulee tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, jotta jokainen löytäisi oman tapansa liikkua. Esimerkiksi kaupungin liikuntatiloihin voisi käyttää alle 18-vuotiaille tarkoitettuja maksuttomia kokeiluseteleitä.

Toimiva liikenne

Koko uudella Oulun alueelle tulee järjestää toimiva ja yhtenäinen julkisen liikenteen verkosto, jossa ovat järkevät reitit ja kilpailukykyiset lippujen hinnat. Kattava pyöräilyn ja kevyen liikenteen verkosto kaipaa selkeyttä keskusta-alueelle.

Politiikassa minua kiehtoo paitsi halu vaikuttaa ympäristööni, myös halu oppia ihmisenä koko ajan uutta. Ihmisen hyvinvointi on minulle tärkeintä – ei yhteiskunnan rakenteiden tai talouden hyvinvointi. Mielestäni yhteiskunnan on tarkoitus antaa välineitä hyvään elämään, mutta ihminen on se, joka valitsee eri vaihtoehdoista ja ottaa vastuun valinnastaan. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja kohtuullisuus ovat minulle tärkeitä arvoja.

Niin ihmisenä kuin poliitikkona olen kuunteleva ja pohdiskeleva. Näen valtuutetun ihmisten edustajana, jonka on tarkoitus ajaa heidän etuaan ja siksi kuunnella mitä heillä on sanottavaa. Tämä ei tarkoita etteikö minulla olisi mielipiteitä, vaan muodostan mielipiteeni huomioimalla asian kaikki puolet pohtimalla asiaa monesta eri näkökulmasta. Olen sovitteleva ja kompromissihakuinen, valmis tekemään politiikka yhdessä kaikkien kanssa. Tärkeintä ei ole se, kuka keksi asian ensin, vaan että mahdollisimman moni on tyytyväinen lopputulokseen.

Erityisesti olen kiinnostunut sosiaali- ja terveyspolitiikasta sekä työelämän kehittämisestä. Vahvan opiskelijapoliittisen taustani ansiosta myös koulutus- ja sivistyspolitiikka on varsin tuttua. Luonnollisesti minulle läheisintä on nuorten ja opiskelijoiden elämänarki. Sukupuolten välinen tasa-arvo sekä lapsiperheiden asema ovat aina olleet sydäntäni lähellä.