Turvalliset lähipalvelut ja toimiva lähidemokratia
Peruslähipalvelut voidaan turvata nykyisenkin kokoisissa kunnissa, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta maakunnille Keskustan esittämän mallin mukaisesti. Näin perusterveydenhuoltopalvelut voidaan taata lähellä kuntalaisia ja hajautetusti ympäri maakuntaa. Ihminen voisi myös hakeutua mihin tahansa terveyskeskukseen maakunnan alueella. Kuntien järjestämisvastuulla olisivat edelleen muut arkea sujuvoittavat lähipalvelut, kuten päiväkodit, koulut, kirjastot jne. Lähidemokratian tulee toteutua, jotta jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Mikäli kunnan koko kasvaa, on joko lähidemokratia vaarassa tai joudutaan muodostamaan uusia hallintoportaita. Esimerkiksi avoimia keskustelutilaisuuksia tulisi järjestää nykyistä useammin. Uutta Oulua tulee kehittää tasapuolisesti käyttämällä perusteena monipuolista väestöjakaumaa, eikä Oulu saa jakautua hyviin ja huonoihin alueisiin. Kaupungin päätöksentekoon tulee saada avoimuutta ja valtaa on hajautettava.
Monipuolisia yrityksiä elinvoimaiseen kuntaan
Oulun kapeahkoa elinkeinorakennetta tulee laajentaa, jotta useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus tehdä mieleistään työtä. Oulusta tulee tehdä houkutteleva sijaintipaikka monipuoliselle yritystoiminnalle. Kaupungissa tulee vallita yrittäjyyteen kannustava henki ja asenne. Hankintojen kohdistamisen kilpailutus tulee tehdä lähialueille tukien näin paikallista yritystoimintaa (esim. lähiruoka). Kaupungin on kyettävä nopeasti vastaamaan työvoimatarpeen muutoksiin mm. koulutuksen avulla.
Aitoja arjen valintoja lapsiperheellisille
Perheillä tulee olla aito mahdollisuus päättää lapsen koti- ja päivähoidosta oman tilanteen mukaan. Kotihoidon kuntalisä ja yksityisen päivähoidon palveluseteli tulee säilyttää. Lisäksi tulee ottaa käyttöön perhepäivähoitajien palveluraha (malli Jyväskylästä). Kunnallinen kotiapu tulee uudelleen kohdistaa myös lapsiperheille, jotta voidaan helpottaa perheiden kiirettä sekä puuttua varhain mahdollisiin ongelmiin.
Aktiivisia nuoria
Oulu on varsin ”nuori” kaupunki, jossa on hälyttävän korkea nuorisotyöttömyys. Kaupungissa tarvitaan puheiden lisäksi konkreettisia tekoja nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. Nuoria tulee kannustaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja tunnistamaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan itseään kiinnostaviin asioihin esimerkiksi harrastusryhmien, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston sekä muiden vaikutuskanavien kautta. Erityisesti syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulee auttaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa tarjoamalla koulutusta ja työtä esimerkiksi työharjoittelun, työllistämissetelin ja projektien avulla sekä etsimällä sopivia harrastusmahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja esimerkiksi nuorisotilojen kautta. Ennalta ehkäisevät toimet tulevat paitsi kaupungille edullisemmiksi kuin syrjäytyminen ja työkyvyttömyys, ne myös parantavat olennaisesti kuntalaisten hyvinvointia.
Laadukkaita terveyspalveluja sekä matalan kynnyksen liikuntaa
Terveyspalvelujen tulee olla laadukkaita ja lähellä kuntalaisia. Tämä voidaan taata siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu maakunnalle. Erityisesti opiskelijoiden terveydenhuolto kaipaa tasavertaisuutta. Liikunnan merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille tulee tunnistaa mahdollisimman helpoilla tavoilla edistää liikunnallisia harrastusmuotoja. Erityisesti lapsille ja nuorille tulee tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, jotta jokainen löytäisi oman tapansa liikkua. Esimerkiksi kaupungin liikuntatiloihin voisi käyttää alle 18-vuotiaille tarkoitettuja maksuttomia kokeiluseteleitä.
Toimiva liikenne
Koko uudella Oulun alueelle tulee järjestää toimiva ja yhtenäinen julkisen liikenteen verkosto, jossa ovat järkevät reitit ja kilpailukykyiset lippujen hinnat. Kattava pyöräilyn ja kevyen liikenteen verkosto kaipaa selkeyttä keskusta-alueelle.